Sivuvalikosta löydät esiteltynä eri yhtiömuodot. Jokaisen yhtiömuoto -sivun alalaidassa on ohjeet yrityksen rekisteröimiseksi ja tarvittavat asiakirjat.
Yrityksen nimen valinta
Yrityksen nimen valintaan kannattaa paneutua huolella. Nimen keksiminen ei ole helppoa, sillä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin tulee n. 250 yritysnimeä joka päivä. Ilmoitukseen voit antaa kolme erilaista nimivahtoehtoehtoa.
Käytössä olevat nimet ja tavaramerkit löydät PRH:n Yrityksen nimipalvelusta.
Whois-palvelulla näet verkkotunnuksien julkiset tiedot.
Ohjeita nimen valintaan:
- Älä laita yrityksen nimeksi henkilönimeä, sillä yritys on helpompi myydä eikä myytyäsi yrityksen uuden yrittäjän toiminta ei vaikuta nimeesi.
- Älä laita yrityksen nimeksi tuotteen nimeä, sillä mahdollisten vaikeuksien takia voi tuotteen maine kärsiä. Epäonnistumisen jälkeen voit perustaa uuden yrityksen käyttämällä tuotteen nimeä.
- Jos toiminimi-muotoisen yrityksen nimen osana on henkilön sukunimi, ei yrityskaupan yhteydessä voida myydä yrityksen nimeä ellei ostajalla/liikkeenharjoittajalla ole sama sukunimi.
- Jos toimit paikallisesti, antaa uskottavuutta paikkakunnan nimeen liittyvä yritys.
- Jos toiminta on valtakunnallista tai vientiin suuntautuvaa, valitse kansainvälinen nimi tai muutoin paikkakunnasta riippumaton nimi.
- Ulkomaankauppaa harjoittavan yrityksen kannattaa tarkistaa, mitä keksimäsi nimi tai kirjainlyhenne tarkoittaa eri kielillä, sekä tee erilaisia verkkohakuja nimellä ja sen osilla.
- Nimellä voidaan luoda mielikuvia esim. laatu-, pika-, teho- jne. sisältöiset nimet.
- Varmista domainin eli verkkotunnuksen saatavuus yrityksesi nimelle tai käytä tuotteen nimeä.
- Lyhyt sekä helppo muistettavuus ja kirjoitettavuus on aina eduksi.
- Älä tilaa mainosmateriaaleja tai asiakirjoja ennen kuin nimi on rekisteröity.
Apua nimen valintaan:
- Kaupparekisterin ohjeita nimen valintaa
- YTJ-tietopalvelusta voit tarkistaa onko keksimäsi nimi jo rekisteröity
- Osoite fi -päätteisten verkkotunnusten tarkistamiseen
Kysymyksiä ja vastauksia yhtiömuodon valintaan
| Yksi yhtiömies | Toiminimi tai osakeyhtiö |
| 2 yhtiömiestä | Osakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö. Avoin yhtiö mahdollinen, mutta ei suositeltava yrityksen päätösvaltariskin vuoksi. |
| 3 yhtiömiestä | Osakeyhtiö. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö mahdollisia, mutta eivät suositeltavia yrityksen päätösvaltariskin vuoksi. |
| Yritys tekee urakoita tai kauppoja, joissa suuret takausvastuut | Osakeyhtiö, koska mahdollisessa konkurssissa vastuu jää yhtiölle. Lisävaihtoehtona on tutkittava mahdollisesti myynti- ja tuotantoyhtiön perustamista erikseen, jolloin myyntiyhtiö kantaa takausvastuut (ei kuluttajakaupassa). |
| Osakkaiden työpanokset ovat erisuuruiset | Oy, Ky tai Ay, sillä palkanmaksulla voidaan eriarvoisuus poistaa. |
| Puolisoa käytetään työvoimana | Palkanmaksu mahdollista Ay, Ky tai Oy. |
| Markkinointinäkökulma ja uskottavuus | Osakeyhtiö näyttää yleisön silmissä suuremmalta ja luotettavammalta kuin henkilöyhtiöt. |
| Yhtiömiesten henkilökohtainen talous | Jos osakkaat ovat kovin eriarvoisia varallisuudeltaan, osakeyhtiö on järkevin vaihtoehto. |
| Yhtiömiehet eivät täysi luota toisiinsa | Osakeyhtiö järkevin vaihtoehto, jota täydennetään osakkeiden keskinäisellä osakassopimuksella. |
| Sijoitettava pääoma suuri | Osakeyhtiö |
| Joustavuus yhtiön varojen käytössä | T:mi, Ay tai Ky |
| Ei yhtiökokouksia eikä pöytäkirjoja | T:mi, Ay tai Ky |
| Yrityksen voitolla kartutetaan yhtiön varallisuutta | Osakeyhtiö |
| Yrityksestä aiotaan luopua myymällä | Osakeyhtiö paras. Toiminimi huonoin, koska sukupolvenvaihdoksessa ei mahdollista hyödyntää veroetuja. |
| Perheenjäseniä tulossa mukaan | Osakeyhtiö |
| Yhtiömiesten luopuminen yrityksestä | Osakeyhtiö |
| Konkurssiin varautuminen | Osakeyhtiö, sillä muissa yhtiömuodoissa osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön kaikista veloista (esim. palkkavelka, vakuutusmaksut). Oy:ssä osakkaat vastaavat vain niistä veloista, joita ovat henkilökohtaisesti takaamassa. |
Yhtiömuotojen vertailu
Esimerkkejä yhtiömuotojen vaikutuksesta yrittäjän nettotuloon
1. Ruokakulut työmatkalla esim. 50 kokopäivärahaa
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus 0 €. Ei voi vähentää verotuksessaan.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky) ja osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus noin 450 €/vuosi. Edellytyksenä palkan maksu yrittäjälle. Yritys voi maksaa yhden ruokailun yhtä kokopäivärahaa (matkankesto yli 10 tuntia) kohden, eikä se vähennä päivärahan määrää. Jos ruokailuja on kaksi, päivärahaa maksetaan 50 %. Puolipäivärahan (yli 6 tuntia) puolittaa jo yksikin ruokailu.
2. Kilometrikorvaus oman auton käytöstä, esim. työaojoa 10 000 km/vuosi
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: n. 1400 €/vuosi. Vähennetään verotuksessa kilometrikorvausta 4500 € vastaava määrä, joka vähentää veron määrää. n. 1400 € (veroprosentti 30).
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 4500 €/vuosi vähennettynä auton polttoainekustannuksilla. Maksetaan rahana.
3. Päiväraha, kun yli 10 tunnin matkapäiviä vuodessa 50 kpl
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: n. 630 €/vuosi. Vähennetään verotuksessa päivärahan hintaa vastaava määrä 2100 euroa, joka vähentää veroa 630 € (veroprosentti 30).Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 2000 €/vuosi. Maksetaan rahana.
4. Luontoisedut
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Luontoisetuja ei voida käyttää, koska palkkaa ei voida maksaa. Lounasedun nettotulovaikutus: 0 €
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Voidaan käyttää, jos yrittäjä nostaa palkkaa. Tyypillisiä luontoisetuja ovat puhelinetu, lounasetu, asuntoetu ja autoetu. Lounasetuna verotetaan 75 % lounaan hinnasta, mutta muiden luontoisetujen arvon Verottaja määrittelee vuosittain.
Esimerkki: YEL-eläkettä maksava yrittäjä ottaa itselleen lounasedun hankkimalla 10 € arvoiset lounassetelit.
Säästö noin 600 € vuodessa (10 € lounasseteli 20kpl/kk). Yrittäjän palkkaan lisätään 10 € lounassetelistä 7,5 €, josta maksetaan normaalisti vero. Yritys maksaa 10 € lounassetelin, palkan sivukulut 7,5 € mukaan sekä toimituskulut n. 0,2 €/kpl.
5. Yrittäjän kotona olevien tilojen käyttö yrityksen toimintaan
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä: n. 260 euroa/vuosi (ns. työhuonevähennys, veroprosentti 30). Yrittäjä ei voi vuokrata tilojaan yritykselleen, mutta todelliset käyttökulut voidaan vähentää mukaanlukien rakennuksen poistot. Toimistotiloista tehdään yleensä Verottajan hyväksymä ns. työhuonevähennys.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä: n. 1500 euroa/vuosi, jos toimistosta on saatu nettovuokraa (=vuokra, josta vähennetään toimistoon kohdistuvat suorat käyttökulut) vuodessa 2200 euroa. Summasta on vähennetty pääomatulovero 30 %: Yrittäjä voi vuokrata tilojaan yritykselle käyvällä vuokralla, joka yleensä työhuonekuluvähennystä parempi vaihtoehto. Vuokratuotosta voidaan vähentää tilojen käyttökulut poistot mukaanlukien. Nettovuokratulosta maksetaan pääomatulon veroa 30% tai 34 % pääomatulon määrästä riippuen.
6. Yrittäjän kotitoimiston kalusteiden ja tietokoneen käyttö yrityksen toimintaan
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: 0 €. Kalusteet sisältyvät työhuonevähennykseen, joten niistä ei saada vähennystä. Tietokone voidaan ostaa yrityksen lukuun.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: toimistokalusteiden arvon verran, esim. 1500 €. Kalusteet ja tietokone voidaan hankkia yritykselle, jos toimisto on vuokrattu yritykselle. Käytön määrällä ei ole merkitystä.
7. Henkilövakuutusmaksut
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: 0 euroa/vuosi. Ainoastaan tapaturmavakuutusmaksu voidaan vähentää yrittäjän ja yrittäjäpuolison osalta. Henki-, sairauskulu- yms. vakuutusmaksuja ei voida vähentää.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yleensä voidaan vähentää kaikki kohtuulliset henkilövakuutusmaksut yrityksen verotuksessa. Nettotulovaikutus: esim. henki- ja sairauskuluvakuutus 40 v. yrittäjä, 100 000 euron henkivakuutus ja 50 euron sairauspäiväraha, n. 1500 euroa/vuosi.
8. Verovapaat henkilökuntaedut max. 400 €/henkilö (yrityksen kaikille työntekijöilleen kustantamat liikunta- ja kulttuuripaikkamaksut)
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Ei voi itse käyttää, mutta työntekijät voivat.Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yrittäjät voivat kustantaa itselleen, jos yrityksessä on muita työntekijöitä.
