Saatavien perintä

Perintämenetelmiä on useita ja niitä kannattaa käyttää perintäkohde huomioiden yksilöllisesti. Neuvottelemalla maksuaikajärjestelystä saadaan usein paras lopputulos molemmille osapuolille.

Perintäprosessi yritysten välisessä kaupassa

Seuraavia perintätoimia voidaan käyttää vain sellaisten erääntyneiden saatavien perinnässä, jotka ovat selviä ja riidattomia. Perintä voi kestää pahimmillaan kuukausista vuosiin. Mahdollisissa konkurssi ja velkajärjestelytapauksissa voi koko saatava jäädä saamatta tai pienentyä oleellisesti.

1. MAKSUMUISTUTUS asiakkaalle. Yritykseltä perittäessä maksumuistutuksesta saa periä enintään 12 €.
2. MAKSUVAATIMUS 10 päivän kuluttua maksumuistutuksesta. Asiakkaan tulee maksaa lasku tai neuvotella miten maksu hoidetaan.
3. SOITA ASIAKKAALLE, jos asiakas ei ole ottanut yhteyttä ja neuvottele maksuaikajärjestely.
4. "UHKAUS" PERINTÄTOIMISTOLLA eli viimeinen mahdollisuus maksaa lasku tai se siirretään perintätoimiston perittäväksi. Lähetä maksuvaatimus ja kirjallinen ilmoitus siirrosta perintätoimistolle tiettyyn päivämäärään mennessä.
5. TRATTA eli julkisuusuhkainen maksukehotus. Yritysvelallista vaaditaan suorittamaan saatava määräajassa sillä uhalla, että kehotuksen noudattamatta jättäminen julkaistaan ja/tai merkitään luottotietorekisteriin. Trattaa ei saa lähettää ennen kuin velalliselle on annettu tai lähetetty maksumuistutus, jossa on asetettu vähintään 10 päivän määräaika saatavan maksamiselle tai saatavaa koskevien huomautusten esittämiselle, ja määräaika on päättynyt. Trattaperintää saa käyttää vain riidattomien yrityssaatavien perinnässä.
6. TRATAN PROTESTOINTI eli mikäli velallinen ei reagoi lähetettyyn trattaan voidaan 14 päivän kuluttua tratta julkaista ja/tai merkitä luottotietorekisteriin.
7. OIKEUDELLINEN PERINTÄ. Tehdään haastehakemus (sähköinen palvelu) käräjäoikeuteen, jolla haetaan velka ulosottokelpoiseksi. Velkaan lisätään myös hakijan oikeudenkäynti- ja ulosottokulut.
8. "KONKURSSIPERINTÄ" isoissa perintälaskuissa voidaan käyttää konkurssiuhkaista maksukehotusta ja konkurssihakemusta. Jos velallinen ei maksa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen perusteella velkaa 7 päivän kuluessa, on velkojalla oikeus laittaa käräjäoikeuteen vireille konkurssihakemus.

Perintäkeinoista tarkemmin

Trattaperintä

Tratta on julkisuusuhkainen maksukehotus, jossa velallista kehotetaan määräajassa (14 pv) maksamaan velkansa perimis- ja korkokuluineen. Maksamaton tratta ilmoitetaan julkiselle protestilistalle, jossa se näkyy maksuhäiriömerkintänä kolme vuotta. Nykyisessä muodossaan tratta on ns. yksityisoikeudellinen tratta, jonka ns. protestoinnin eli julkistamisen hoitaa luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy. Tratta ei siis ole pakkoperintäkeino.

Tratta soveltuu
Vain yrityssaatavien perintään ja saatavien tulee olla riidattomia. Tratta on perintäkeinona parhaimmillaan pienten saatavien perinnässä, kun velallisella ei ole ennestään maksuhäiriöitä. Suurten saatavien perintään tratta ei ole hyvä, koska maksuaika on vain kymmenen päivää.

Perinnän teho
Kielteisen perintätuloksen julkisuus tehostaa tratan maksamista. Vaikka tratta ei sovellukaan suuren saatavan perintään, voi se painostaa velallista maksusuunnitelman tekoon.

Perintäprosessi ja protestointi

1. Velkoja tai perintätoimisto lähettää velalliselle tratan, jossa todetaan tratta protestoitavan määräajan jälkeen, ellei maksua suoriteta. Luottotietoyhtiö saa saman tiedon, ja siitä syntyy ns. maksuviivetieto. Maksuviivetieto ei ole varsinainen maksuhäiriömerkintä, mutta sillä voi olla merkitystä yrityksen myöhempään toimintaan.
2. Maksun puuttuessa perintätoimisto ilmoittaa asiasta luottotietoyhtiölle, jolloin myös päätetään, julkaistaanko tratta hiljaisena (näkyy vain luottotietoyhtiön tietokannassa) vai julkisena (julkaistaan talousalan lehdissä).
3. Luottotietoyhtiö lähettää velalliselle ilmoituksen julkisesta protestoinnista, joka voidaan kuitenkin vielä muuttaa hiljaiseksi, jos velallinen suorittaa saatavan 14 päivän kuluessa.

Hiljainen vai julkinen protestointi
Tratta kannattaa yleensä jättää julkisesti protestoimatta, jos velkojalla on vielä muita erääntymättömiä saatavia velalliselta. Julkinen tieto saa yleensä muutkin velkojat liikkeelle, jolloin omien saatavien maksu vaarantuu.

Näkyminen luottotiedoissa
Yrityksen maksuhäiriömerkintä näkyy rekisterissä kuukauden, kun velka on maksettu. Elinkeinon- ja liikkeenharjoittajalle tratta ei näy henkilökohtaisissa luottotietodoissa vaan se näkyy Y-tunnuksen alla.

Tratan epääminen
Velallinen voi estää tratan protestoinnin riitauttamalla tratta perustellusti, mikä tarkoittaa saatavan osoittamista riitaiseksi. Tällöin perintä jatkuu ns. laajalla haastehakemuksella käräjäoikeudessa, jolloin oikeuskulut voivat kasvaa huomattaviksi.

Toiminimiyrittäjälle tratta ei tule henkilökohtaisiin luottotietoihin vaan se näkyy Y-tunnuksen alla.

Tavaran takaisinotto ja kuittaus

Tavaran takaisinotolla tarkoitetaan tilannetta, kun tavara on myyty omistuksenpidätysehdolla (omistusoikeus säilyy myyjällä, kunnes koko kauppahinta on kokonaan maksettu) tai takaisinottoehdolla (noudettavissa, ellei maksua tapahtunut), ja tavara aiotaan ottaa takaisin myyjälle. Tällöin on huomioitava seuraavat seikat:

• on tehtävä kirjallinen sopimus palautuksesta ja luovutuksesta
• takaisinotettavan tavaran on oltava alkuperäisessä pakkauksessaan tai muutoin selvästi erotettavissa muista
• konkurssitilanteessa tavaraa saatetaan vaatia takaisin pesän haltuun, ellei omistuksenpidätysehtomaininta ole katkeamaton aina tarjouksesta alkaen
• myydyn tavaran toimituksesta voidaan kieltäytyä, jos asiakas on todistettavasti maksukyvytön

Kuittaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaan vastalasku kuitataan oman saatavan maksuksi. Kuittaaminen on mahdollista, jos saatavat ovat samanarvoisia (=rahamääräisiä), erääntyneitä ja ulosottokelpoisia. Myös kuittaamisessa on konkurssitilanteessa riski peräytyä pesään.

Tilitys osamaksukaupassa

Osamaksukaupassa myyjä aina pidättää itsellään oikeuden esineen takaisinottamiseen tai omistusoikeuden esineeseen, kunnes sopimus on kokonaisuudessaan maksettu. Ulosottomieheltä voidaan pyytää esineen takaisinottoa ja tilitystä, jos maksamatta ollut erä on ollut myöhässä yli 14 päivää. Saamatta olevan summan on oltava 5 % (2 tai useampia maksueriä) tai 10 % (1 maksuerä). Kuluttajaluotoissa takaisinotto ja tilitys voi tapahtua vasta 30 päivän jälkeen. Tällöin maksamatta täytyy olla 10 % (useampia eriä) tai 5 % (yksi erä). Tilityksessä määrätään maksamaton velka heti maksettavaksi, ja jos esine otetaan takaisin, määritellään vielä maksettava summa.

Maksamismääräys

Maksamismääräys on kirjallinen menettely, jolla paikallista käräjäoikeutta pyydetään toimittamaan maksamismääräys erääntyneestä rahasaatavasta. Ulosottomies toimittaa määräyksen velalliselle, jonka pyydetään suorittamaan saatava 10 päivän aikana. Maksamismääräyksen huonona puolena on velallisen mahdollisuus vastustaa hakemusta ilman perusteltua syytä. Toinen ongelma on se, että velallista ei tavoiteta. Jos velallinen hyväksyy maksamismääräyksen, on saatava ulosottokelpoinen.

Oikeudenkäynti perintäkeinona

Menettely tarkoittaa velkomiskanteen nostamista käräjäoikeudessa normaalin oikeudenkäyntiprosessin tavoin. Jos saatavassa ei ole riita, päättää yksi tuomari asian vireillepanosta. Kun tuomio on lainvoimainen, voidaan velallisen maksun puuttuessa hakea ulosmittausta. Ulosottomies tarkastaa velallisen rahaksi muutettavissa olevan omaisuuden ja myy ulosmitatun omaisuuden velkojen maksuksi. Menettelyn huonona puolena on prosessin kestoaika, joka on yleensä useita kuukausia.

Konkurssiinhaku – uhkaus

Kun saatava on ehdottoman riidaton, voi velkoja hakea yritysvelallista konkurssiin jättämällä haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Hakemuksen jälkeen haastemies toimittaa velallisella hakemuksen tiedoksi, jolloin velallisella on mahdollisuus hoitaa asia vielä 8 päivän ajan. Koska yritysten välillä saatava vain harvoin on ehdottoman riidaton, käyttävät tätä perintäkeinoa yleensä verottaja tai vakuutusyhtiöt. Jos asiakas ei kykene maksamaan suoritustaan, merkitsee se konkurssiprosessin alkua.

Perintätoimiston käyttö

Perintätoimistolta saapuva kirje tai verkkolasku tehoaa velalliseen yllättävän hyvin, kun velallinen tietää ammattilaisten olevan asialla. Palvelu ei kuitenkin ole ilmaista velalliselle eikä velkojalle.

Kuka maksaa perinnän?

Perintäkulut maksaa velallinen, mutta jos velkoja ei halua lähteä hakemaan rahojaan oikeusteitse ja peruuttaa toimeksiannon niin mahdolliset perintätoimiston kulut jäävät velkojalle. Perintäkulujen määrää ohjaa laki saatavien perinnästä sekä yksityishenkilöille ja yrityksille.

Luottotappiot voidaan vähentää tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.