Lomat ja vapaat

Oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta.

Työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäiviä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivät eivät ole vuosilomaa, joten ne niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisäpäivät eivät kuitenkaan oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei ole niin sovittu. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.

Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi ilmoittaa siitä työnantajalleen ja pyytää loman siirtoa (työnantaja voi edellyttää selvitystä työkyvyttömyydestä). Loman siirrolle on laissa 6 päivän omavastuuosuus. Omavastuupäivät voivat kulua kerralla pitkän loman aikana tai yksitellen lyhyempien lomien yhteydessä.

Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen lomapalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka - hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta - jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin 5, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vuosilomalain 11 §:n mukaisella lomapäivien lukumäärää vastaavalla kertoimella tai lomapalkkasopimuksen kertoimella.

Prosenttikorvausta käytetään pääsääntöisesti osa-aikaisten lomapalkkaa ja ns. vapaata ansaitsevien lomakorvausta laskettaessa. Vuosilomapalkka on 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korvausta. Työsuhteen jatkuttua vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vuosilomapalkka on 11,5 %. Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti työssäolon veroiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka. Työehtosopimuksissa prosentista on voitu sopia toisin (esim. rakennusalalla 18,5 %, kaupan alan osa-aikaisilla 10 % tai 12,5 %). Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista paitsi enintään 6 päivän pituiselta lomajaksolta. Vapaata ansaitsevalle lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä tai muutoin viimeistään lomakauden päättyessä. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vuosilomapalkasta. Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Työnantajan on pidettävä vuosilomakirjanpitoa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosilomalain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Lomaoikeus
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden 1.4. - 31.3. loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisena. Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on entisellä työnantajalla taikka tämän ns. läheisillä.

Lomapäivien laskentaperuste
Kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia.

Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on oikeus tietyin edellytyksin pitää opintovapaata viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. Jos palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, työntekijällä on edellytysten täyttyessä oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen.
Opintovapaa edellyttää opiskelua julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa ja työntekijän on haettava opintovapaata kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen suunnitellun opintovapaan alkamista. Mikäli opintovapaasta aiheutuisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaata enintään 6 kk tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään.
Työntekijä voi keskeyttää yli 50 päivän ajaksi myönnetyn opintovapaan ilmoittamalla tästä työnantajalle neljä viikkoa etukäteen sillä edellytyksellä, että sijaisen työsopimus voidaan laillisesti päättää.

Vuorotteluvapaa

Työntekijä saa vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvauksen työttömyyskassalta tai Kelalta, eikä sen ajalta ole näin ollen palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijä saa vapaansa ajalta vuorottelukorvauksen, jos hänen tilalleen (ei välttämättä samoihin tehtäviin) palkataan työtön työnhakija. Korvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta.

Vuorotteluvapaan tärkeimpiä ehtoja:

• Vapaalle lähtijällä on oltava ansaittua työhistoriaa vähintään 20 vuotta.
• Vuorottelijan työssäolon ja palvelussuhteen työnantajaan on tullut kestää yhtäjaksoisesti vähintään 13kk välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Näiden 13kk aikana vuorottelijan työajan tulee olla ollut yli 75% alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
• Vapaan pitää kestää vähintään 100 päivää ja vapaalla voi olla enintään 180 päivää.
• Vapaata ei voi jaksottaa, ainoastaan pidentää enimmäisaikaan asti (180 päivää).
• Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä (ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä).
• Työnantajan palkattava työtön työnhakija sijaiseksi kokoaikatyöhön, jossa työaika on vähintään sama kuin vuorottelijalla on. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorottelija on hoitanut, mutta kylläkin saman työnantajan palvelukseen.

Äitiysvapaa

• Pituus 105 arkipäivää, josta ennen laskettua synnytysaikaa 30 - 50 arkipäivää.
• Ilmoitettava työnantajalle 2 kk ennen äitiysvapaan alkamista.
• Mahdollinen palkka määräytyy työehtosopimuksen mukkan.
• Oikeuttaa vuosilomaan.

Isyysvapaa

• Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Voit saada isyysrahaa kerralla vain yhdestä lapsesta.
• 54 arkipäivästä voi käyttää sen verran kuin tarvitsee. Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa alkaen lapsen syntymäpäivästä.
• Isyysvapaan voi jakaa osiin seuraavasti: 1 - 18 arkipäivää enintään 4 jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voit jakaa enintään 2 jaksoon.
• Isyysvapaasta sovittava työnantajan kanssa. Ilmoitus isyysvapaastasi 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, ilmoitus viimeistään kuukausi etukäteen.
• Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen. Sitä voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta.