Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus 0 €. Ei voi vähentää verotuksessaan.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky) ja osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus noin 600 €/vuosi. Edellytyksenä palkan maksu yrittäjälle. Yritys voi maksaa yhden ruokailun yhtä kokopäivärahaa (matkankesto yli 10 tuntia) kohden, eikä se vähennä päivärahan määrää. Jos ruokailuja on kaksi, päivärahaa maksetaan 50 %. Puolipäivärahan (yli 6 tuntia) puolittaa jo yksikin ruokailu.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: n. 1700 €/vuosi. Vähennetään verotuksessa kilometrikorvausta 5700 € vastaava määrä, joka vähentää veron määrää. n. 1700 € (veroprosentti 30).
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 5700 €/vuosi vähennettynä auton polttoainekustannuksilla. Maksetaan rahana.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: n. 720 €/vuosi. Vähennetään verotuksessa päivärahan hintaa vastaava määrä 2400 euroa, joka vähentää veroa 770 € (veroprosentti 30).
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: 2550 €/vuosi. Maksetaan rahana.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Luontoisetuja ei voida käyttää, koska palkkaa ei voida maksaa. Lounasedun nettotulovaikutus: 0 €
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Voidaan käyttää, jos yrittäjä nostaa palkkaa. Tyypillisiä luontoisetuja ovat puhelinetu, lounasetu, asuntoetu ja autoetu. Lounasetuna verotetaan 75 % lounaan hinnasta, mutta muiden luontoisetujen arvon Verottaja määrittelee vuosittain.
Esimerkki
YEL-yrittäjä ottaa itselleen 12 € lounasedun.
Lounasetu maksetaan palkan päälle, jolloin 12 € ateria maksaa 30 % tuloveroprosentilla yrittäjälle vain 2,55 €. Säästö vuodessa noin 2350 €.
Yritys maksaa 12 € lounasedun, palkan sivukulut 8,5 € mukaan sekä toimituskulut n. 0,2 €/kpl.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä: n. 630 €/vuosi (ns. työhuonevähennys, vero-% 30). Yrittäjä ei voi vuokrata tilojaan yritykselleen, mutta todelliset käyttökulut voidaan vähentää mukaanlukien rakennuksen poistot. Toimistotiloista tehdään yleensä Verottajan hyväksymä ns. työhuonevähennys. Työtilat saa vähentää todellisten kulujen mukaan.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus toimistokäytöstä: n. 1500 €/vuosi, jos toimistosta on saatu nettovuokraa (=vuokra, josta vähennetään toimistoon kohdistuvat suorat käyttökulut) vuodessa 2200 €. Summasta on vähennetty pääomatulovero 30 %: Yrittäjä voi vuokrata tilojaan yritykselle käyvällä vuokralla, joka yleensä työhuonekuluvähennystä parempi vaihtoehto. Vuokratuotosta voidaan vähentää tilojen käyttökulut poistot mukaanlukien. Nettovuokratulosta maksetaan pääomatulon veroa 30% tai 34 % pääomatulon määrästä riippuen.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: 0 €. Kalusteet sisältyvät työhuonevähennykseen, joten niistä ei saada vähennystä. Tietokone voidaan ostaa yrityksen lukuun.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Nettotulovaikutus: toimistokalusteiden arvon verran, esim. 1500 €. Kalusteet ja tietokone voidaan hankkia yritykselle, jos toimisto on vuokrattu yritykselle. Käytön määrällä ei ole merkitystä.
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Nettotulovaikutus: 0 euroa/vuosi. Ainoastaan tapaturmavakuutusmaksu voidaan vähentää yrittäjän ja yrittäjäpuolison osalta. Henki-, sairauskulu- yms. vakuutusmaksuja ei voida vähentää.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yleensä voidaan vähentää kaikki kohtuulliset henkilövakuutusmaksut yrityksen verotuksessa. Nettotulovaikutus: esim. henki- ja sairauskuluvakuutus 40 v. yrittäjä, 100 000 € henkivakuutus ja 50 euron sairauspäiväraha, n. 1500 €/vuosi.
Verovapaat henkilökuntaedut max. 400 €/henkilö (yrityksen kaikille työntekijöilleen kustantamat liikunta- ja kulttuuriedut)
Liikkeenharjoittaja, toiminimi (T:mi): Ei voi itse käyttää, mutta työntekijät voivat.
Henkilöyhtiö (Ay tai Ky), osakeyhtiö (Oy): Yrittäjät voivat kustantaa itselleen, vaikka yrityksessä ei ole muita työntekijöitä.
Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi muuttaa elinkeinotoimintansa yritysmuodon osakeyhtiöksi yksin, kun taas muutettaessa avoimeen- tai kommandiittiyhtiöön tulisi yhtiöön ottaa yhtiömies. Osakeyhtiössä hallitukseen tarvitaan vain varajäsen. Yrittäjä merkitsee itselleen kaikki osakeyhtiön osakkeet ja osakeyhtiöön voidaan ottaa uusia osakkeenomistajia vasta perustamisen jälkeen. Kahden tai useamman liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaa ei voi yhdistää osakeyhtiöksi.
Yrityksen identtisyys täytyy säilyä eli yritystä voidaan toimintamuodon muutoksesta huolimatta pitää edelleen samana yrityksenä eli
Toiminnan jatkaminen
Identtisyyden säilyminen edellyttää, että toimintamuodon muutoksessa siirtyvä liike- ja ammattitoiminta taikka maa- tai metsätalous jatkuu pääpiirteissään samanlaisena perustettavassa osakeyhtiössä. Siirtyvän yritystoiminnan laajuus ja luonne eivät siten saa olennaisesti muuttua toimintamuodon muutoksen seurauksena.
Omaisuuden ja velkojen siirtyminen
Identtisyyden vaatimus edellyttää, että osakeyhtiötä edeltävän yritysmuodon omaisuuden ja velkojen tulee pääpiirteissään siirtyä perustettavalle osakeyhtiölle. Mikäli toiminnan kannalta olennainen osa siihen liittyvistä omaisuudesta jätetään siirtämättä perustettavalle osakeyhtiölle, tulee yrittäjälle veroseuraamuksia. Velkojen siirtyminen osakeyhtiölle edellyttää kirjallisia sopimuksia jokaisen velkojan kanssa. Järjestelyistä aiheutuu kustannuksia. Yleensä joudutaan laatimaan hallituksen kokouspöytäkirjat, jotka voidaan laatia Yritystulkin valmiilla lomakkeella.
Negatiivinen oma pääoma
Yrityksessä voi olla oma pääoma yrittäjän yksityisottojen vuoksi pakkasella. Yhtiömuotoa muutettaessa osakeyhtiöksi negatiivinen oma pääoma ei verotuksessa siirry osakeyhtiölle. Mikäli yhtiön varat riittävät osakepääoman ja velkojen katteeksi, ei yrityksen negatiivista omaa pääomaa pidetä lainasaamisena osakkaalta. Mikäli yksityisottoja nostetaan yrityksestä ennen yhtiömuodon muutosta enemmän kuin on voittovaroja, voidaan nostot tulkita peitellyksi osingoksi. Negatiivistä omaa pääomaa ei saa keinotekoisesti kasvattaa. Varmimmin yrittäjä välttää veroseuraamukset nollaamalla negatiivisen oman pääoman tuomalla yritykseen rahaa tai rahanarvoista omaisuutta apporttina.
Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoiminta muutetaan toiseksi yritysmuodoksi, myös Y-tunnus muuttuu. Y-tunnus muuttuu, koska liikkeen- tai ammatinharjoittajan Y-tunnus on henkilökohtainen. Uusi, perustettu yritys saa uuden Y-tunnuksen. Tämä tuottaa muutoksia mahdollisiin sopimuksiin, lomakkeisiin yms.
Mikäli haluat uudelle osakeyhtiöllesi saman nimen, täytyy vanhasta tehdä ensin lopettamisilmoitus. Nimeen tulee lisättynä yritysmuodon tunnus osakeyhtiö tai oy. Perustettavan osakeyhtiön nimi tarkastetaan kaupparekisterissä ennen sen hyväksymistä. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä miettiä henkilönimen poistamista osana yhtiön nimeä.
Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajan toiminta on verovuoden aikana muutettu avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi, koko muutosvuoden verotus toimitetaan uuden yritysmuodon mukaan. Toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi katkaisee aina verovuoden. Jos toiminta siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle, liikkeen- tai ammatinharjoittajan verovuosi päättyy siihen, kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan on tehtävä tilinpäätös päättyneeltä verovuodelta.
Toimintamuodon muutos ei aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia, jos aikaisemmin harjoitettuun toimintaan liittyvät varat ja velat siirtyvät samoista arvoista toimintaa jatkavalle yritykselle. Säännös edellyttää siten jatkuvuuden periaatteen noudattamista. Jatkuvuutta on noudatettava sekä verotuksessa että kirjanpidossa.
Verotuksessa jatkuvuuden periaate edellyttää, että osakeyhtiöksi muutettavan yrityksen varat ja velat siirtyvät perustettavan osakeyhtiön saman tulolähteen varoiksi ja veloiksi samanmääräisenä kuin ne olivat osakeyhtiöksi muutettavan yrityksen verotuksessa. Vastaavasti kirjanpidossa jatkuvuuden periaate edellyttää, että varat ja velat merkitään perustettavan osakeyhtiön kirjanpitoon saman määräisinä kuin ne olivat osakeyhtiöksi muutettavan yrityksen kirjanpidossa. Omaisuuserien verotuksessa tai kirjanpidossa poistamattomia hankintamenoja ei siis voida korottaa eikä uusia omaisuuseriä aktivoida. Esimerkiksi yhtiöitettävään toimintaan liittyvää liikearvoa ei voida aktivoida.
Osakeyhtiö saa toimintamuodon muutosvuotena tehdä poistot eli vähentää sille siirtyneen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistoina enintään määrät, jotka vastaavat verovuoden enimmäispoistoja vähennettynä siirtyvää toimintaa harjoittaneen verotuksessa verovuonna hyväksyttävien poistojen määrillä eli poistot ainoastaan yhteen kertaan muutosvuotena.
Toiminta- ja tasausvarauksien siirtäminen osakeyhtiöön ei ole mahdollista.
Velkojien vastustaessa yhtiömuodon muutos ei onnistu
Yhtiön osakkaan verovelat eivät siirry perustettavalle yhtiölle. Jos perustettavalle osakeyhtiölle siirretään velkoja, jotka eivät liity yhtiölle siirtyvään yritystoimintaan, perustettavan osakeyhtiön osakkeenomistajan katsotaan saavan yhtiön perustamisen yhteydessä peiteltyä osinkoa. Peitellyn osingon määräksi katsotaan yhtiölle siirtyvän velan määrä (velkapääoma ja maksamatta oleva korko).
Muutoksen tekeminen ei ole vaikeaa, vanha toiminimi lopetetaan ja uusi osakeyhtiö perustetaan. Osakeyhtiö ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet toiminimen lopettamiseen.
Osakeyhtiön perustaminen on tarkoin säännelty eikä yhtiöjärjestystä voida vapaasti muotoilla. Osakeyhtiön voi perustaa PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä sähköisessä palvelussa, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Sähköinen palvelu muodostaa osakeyhtiölle perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Yhtiöjärjestys on perusmuodossa ts. minimiversio. Jos osakkaat haluavat osakkeille lunastusehdon, on syytä käyttää paperisia asiakirjoja (katso ohjeet alla).
Tarvittavat lisäselvitykset ja liitteet:
Viimeistään nyt on pitää suojata yrittäjän ja puolison omaisuudet avioehdolla ja testamentilla, koska usein osakkaat joutuvat antamaan henkilökohtaisia vakuuksia yrityksen lainoille. Tämä on tärkeä varotoimenpide yrittäjän kannalta myös siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu. Yrittäjän itsensä kannattaa varmistaa yrityksen asioiden hoituminen kaikissa tilanteissa laatimalla edunvalvontavaltakirja. Jos osakeyhtiöön tulee perustamisen jälkeen osakkaita, on ehdottoman tärkeää laatia osakkaiden keskinäinen osakassopimus, jossa sovitaan yhtiön toiminnan periaatteista. Sopimus on vapaaehtoinen, mutta käytännössä lähes välttämätön. Tämä on hyvä tehdä heti ennen toiminnan käynnistämistä, sillä myöhemmin vaikeuksien kohdatessa sopimusta on vaikea saada aikaiseksi.
Toiminimen lopettaminen on ilmaista, mutta uuden osakeyhtiön perustaminen maksaa netissä 275 € ja paperilomakkeilla 380 €. Lisäksi kustannuksia voi tulla lainojen siirrosta uudelle yhtiölle. Osakeyhtiössä ovat kallimmat kirjanpitokulut johtuen kahdenkertaisesta kirjanpidosta, mutta tämä tulee verohyötynä takaisin. Työaikaa menee ensimmäisena vuotena muutama tunti hallituksen kokouspöytäkirjojen laatimiseen rahoitusjärjestyistä johtuen, mutta jatkossa selvitään yleensä kahdella kokouksella vuodessa. Kokouksien pitämiseen löydät valmiit pöytäkirjapohjat Yritystulkin lomakkeista.
Copyright JDC Kehitys Oy - All Rights Reserved - Lisätietoa evästeistä
Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista. Lisätietoa.